Aurinkoinen lauantaipäivä houkuttelee joen rantaan kävelylle. Aivan loistava syyssää. On jo iltapäivä, kun tapaamme porukoiden kanssa Auransillan kupeessa.

Tuon mukanani Sammatista tulleet nuoret vieraani. Heidät oli helppo houkutella mukaan Turun kansainvälisille markkinoille.

Siinä jutustelun ja kävelyn lomassa tarttuu mukaan yhtä ja toista. Huomaan herkkuleipomon tiskillä Viipurin rinkeleitä. Tuota kardemummaherkkua en ole maistanut varmaankaan muutamaan vuoteen. Ja nytkin ostan espanjalaisia churroja! Miten voin katsoa itseäni peiliin moisen maanpetturuuden jälkeen?

Poikani pysyy sentään suoraselkäisenä kuten aina ja ostaa Suomen kesän maukasta toffeemaista pohjoisessa tuotettua hunajaa ja lahjoittaa toisen purkin minulle. Hän ostaa myös kreikkalaista leipää.

Pöydät notkuvat herkkuja, mutta myös taitavia käsitöitä. Taiteilijoita on monenlaisia, eräskin maalaa spray purkeilla tosi hienoja maisemia. Jotain kuitenkin puuttuu: soittoniekat. Miksi markkinoilla ei enää kuule musiikkia? Posetiivarit tänne!

Lapset kinuavat karkkitiskin edessä. Ja saavat herkkunsa. Matka jatkuu ja markkinakahvit juodaankin Hirvensalossa vasta leivotun puolukkapiirakan ja kinuskikastikkeen kera.

Lapset jaksavat vielä hyppiä trampoliinilla!

Marja-Leena