Presidentit haussa
Suomessa alkoi presidentinvaalien ennakkoäänestys tällä viikolla. Aion käydä äänestämässä kauppareissulla, ennakkoäänestys on tehty niin helpoksi: henkkari mukaan ja äänestyskoppiin! Ehdokkaista ei ole pulaa, kaikkiaan yhdeksän on ilmoittautunut kisaan. Meillä presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla.
Toisin on Yhdysvalloissa, jossa vapaan maailman johtajaa haetaan esivaalikierroksella. Vahvimmat ehdokkaat siellä ovat nykyinen ja entinen presidentti. Vuonna 2024 päättyy myös Ukrainan presidentti Zelenskyin kausi. Pidetäänkö siellä vaalit vai jatkaako hän seuraavalle viisivuotiskaudelle ilman vaaleja? Myös Islannissa, Moldovassa ja Venäjällä pidetään presidentinvaalit. Kymmenkunta muutakin valtiota pitää pressanvaalit tänä vuonna mm. Meksiko.
Eri puolilla maailmaa 40 maassa kaksi miljardia ihmistä käy vaaliuurnilla tänä supervaalivuonna. EU-parlamenttivaalit, Intiassa ja Taiwanissa pidetään vaalit. Myös brittiläisen kansainyhteisön maissa äänestetään. Jamaikalla pidetään kansanäänestys, jäädäänkö Englannin uuden kuninkaan alamaisiksi vai ei. Etelä-Afrikassa on parlamenttivaalit, samoin Portugalissa.
Kim Leinen romaani Kuilu (Afgrunden, 2015)
Veljeni Jussi heitti haasteen lukea tämä kirja. Onko kirjailija norjalainen, tanskalainen vai grönlantilainen? Norjassa syntynyt, asunut kauan Grönlannissa, nykyinen koti lienee Kööpenhaminassa. Ainakin Kim Leine on yksi Tanskan menestyneimmistä tämän ajan kirjailijoista. Hänen viides romaaninsa on Kuilu. Elämä 1920-luvun Tanskassa näyttäytyy vauhdikkaana aikana. Kaksoset Ib ja Kaj Gottlieb kaipaavat lisäjännitystä. Niinpä he lähtevät pienen vapaaehtoisporukan mukana Suomeen osallistuakseen sisällissotaan. Ib ja Kaj osallistuvat taisteluihin valkoisten rinnalla Tampereella, Seinäjoella ja Karjalassa. Miksi sota ja vaara kiehtovat ihmismieltä?
Sodasta paluu on vaivalloista: Ib jatkaa elämäänsä tunteettomana psykiatrina, joka sortuu äärimmäisyyksiin; Kaj opiskelee Saksassa ja raportoi Saksan tapahtumista. Myöhemmin, kun kansallissosialistinen Saksa miehittää Tanskan, veljekset osallistuvat vastarintaliikkeen toimintaan. Ib ja Kaj syöksyvät tahollaan kohti kuilua!
Lunta ja pakkasta
Lunta on satanut viime päivinä jälleen joka päivä kymmeniä senttejä lisää, ihmekös tuo nyt on, tammikuu on talvikuukausi! Säätilasta keskusteleminen on meille suomalaisille yleisin keskustelun avaus ja tuttua kansanperinnettä.
Vanhoista ajoista saakka on kuulemma vallinnut käsitys, että talven säästä on voitu povata kesän kelit. Eli kova pakkanen enteilee poutaista ja kuumaa, kuivaa kesää. Tammikuu vastaa heinäkuuta. Siispä tulossa on kuuma heinäkuu, kun on tällaiset paukkupakkaset tammikuussa! Ehkä pitää lähteä etelään vilvoittelemaan heinäkuuksi? Joulukuukin taisi olla aika kylmä ja luminen…
Kävin viime viikolla katsomassa animaatioelokuvan
Poika ja haikara on Oscar-palkitun Hayao Miyazakin surrealistinen fantasiaelokuva. Miyazaki on 82-vuotias, joten hän on syntynyt toisen maailman sodan mainingeissa. Elokuvassa onkin jonkin verran omaelämäkerrallisia aineksia, paitsi että hän on sota-ajan lapsi, Miyazakin suku valmisti myös lentokoneita.
Elokuva on tarina pojasta, haikarasta ja paosta fantasiamaailmaan. Eletään sodanjälkeisiä vuosia. Mahito on menettänyt äitinsä ja muuttaa isän uuden vaimon, kuolleen äidin sisaren luo. Talon ikkunoista kurkistelee harmaahaikara, joka yllättäen osaa puhua. Haikara on rettelöitsijä, joka johdattaa Mahiton toiseen maailmaan.
Elokuva on visuaalisesti äärimmäisen rikas, ja meno on niin kova että hetkeksi luulin tipahtaneeni vauhdista! Onneksi minulla oli mukana kaksi animaatiofania, 11-vuotias Eric ja 13-vuotias Alex, jotka parkkeerasivat teatteriin tottuneesti, varasivat kumpikin itselleen kolme istuinta (teatterissa oli vain kymmenkunta muuta katsojaa), yhden talvivaatteille, yhden eväille ja kolmannen nautinnolliselle eläytymiselle. Näytöksen loputtua, he toivoivat saavansa nähdä jatko-osan mahdollisimman pian. Hesarin arvostelussa sanotaan, että on etuoikeus päästä katsomaan tämä elokuva!
Pirkko-Liisa oli aiemmin pannut pyörät pyörimään ehdottamalla juuri tätä filmiä. Katson animaatiota myös kotona Crunchyroll-sovelluksella, jossa näytetään pelkästään animea. Aikoinaan lapset eivät niinkään välittäneet Muumilaakson tarinoista, mutta minun oli pakko nähdä jokainen jakso! Kävin Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan ensi-illassakin.
Paitsi, että Muumit ovat hyvin suosittuja Japanissa, sarja on myös piirretty siellä. Tärkein käsikirjoittaja oli Akira Miyazaki, joka kirjoitti sarjaan 32 jaksoa. Hän kävi myös Suomessa ja tapasi Tove Janssonin. En tiedä, ovatko nämä kaksi Miyazakia veljeksiä tai muutenkaan sukua toisilleen, mutta erikoista on, että ovat saman alan mestareita. Edesmennyt Akira oli syntynyt seitsemän vuotta aikaisemmin kuin Hayao. Muumibuumini jatkuu edelleen.
Talvisia terveisiä kaikille!
Marja-Leena
