Lomamatkani Barcelonaan alkoi aamulennolla Helsingistä. Anna-Stina oli vastassa EL Pratin lentokentällä, hän huristeli tottuneesti lentokentältä puolen tunnin matkan kotiinsa, sen aikana herkistyin Espanjan tuoksuille ja lämmölle.
Vivari-kahvilassa aamun aloitus
Aamukahvi ja voisarvi nautittiin aamuisin Vivari-kahvilassa. Vivarin cafe con leche on todellinen makunautinto, samoin croissant! Toivon, että kahvilaketju avaa joskus ovensa Suomessakin. Kahvittelun jälkeen on mukava aloittaa päivän ohjelma. Suuntaan kauneussalonkiin ja seuraavaksi kampaajalle ja sen jälkeen päivän muihin rientoihin. Alennusmyynnit eivät ole vielä vauhdissa, mutta outlet-myymälöissä käy kuhina.
Päivä Barcelonassa
Suuntaamme kohti kuuluisaa basilikaa: Sagrada Familia on aina yhtä suuri ihmetyksen aihe. Portilla bongasimme vävyn sukulaisen vartiointitehtävissä. Hän iski silmää huomaamattomasti ja avasi meille portit suoraan turvatarkastukseen. Kiitos Jon!
Kaikkialle on käytössä QR-koodit, jopa metron sisäänkäynneissä. Uusissa metrovaunuissa on digitaaliset näytöt, ja muutenkin vaunut ovat moderneja. Julkiseen liikenteeseen selvästi panostetaan. Pyöräilyyn kannustetaan myös – keskellä suuria liikenneväyliä on pyöräteitä, jotka on erotettu autokaistoista istutuksin.
Iltapäivällä ruokapaikaksi valikoituu kuin itsestään selvyytenä galicialainen ravintola. Sen annokset ovat kuuluisia. Alkuruuaksi valitsen keiton, pääruuaksi paistettua lohta ja jälkiruuaksi Tarta se Santiago.
Ellei olla ravintolassa, ollaan vielä parempien ruokien ääressä: Oscarin äiti Telma laittaa lounaaksi kania ja possua, alkuruokana on ollut erilaisia juustoja ja kinkkua ym. salaattia, perunoita, kalanyyttejä, riisiä ym. jälkiruuaksi juhannus-, jäätelö- ja mantelikakkua ruokajuomineen. Patricia teki valtavan hyvää kahvia. Ja lounaskutsu toistuu useamman kuin kerran! Mitähän vaaka näyttää kotona? Benito avasi viinikellarinsa ovet ja valikoi sieltä juomia.
Barcelonan Formula-ajot
Barcelonan Formula1-osakilpailu on sunnuntaina. Siksi autot ovat esillä viikolla Katalonian aukiolla. Keskiviikkona iltapäivällä suuntaamme sinne. Kuuluisia kuskejakin on paikalla, kuten Carlos Sainz. Tulemme metrolla Urquinaona pysäkille ja jatkamme siitä jalkaisin kohti Katalonian aukiota. Tungos ylittää käsityskykyni ja meteli kaikki normaalit desibelit. Yritän nähdä ihmismuurin yli autoja, mutten näe muuta kuin teltat ja kahden metrin päässä jyrisee FI-moottori niin, että tärykalvoja särkee. Ihmiset kirkuvat ja kiipeilevät turva-aitojen yli kamerat ojolla. Aukiolla on täysi kaaos ja Katalonian omat poliisivoimat yrittävät pitää järjestystä yllä. Pelastaudutaan lopulta Hard Rock Cafe’en uumeniin.
Kaupunkikierroksen aikana poiketaan La Ramblan luona sivukadulle, vahamuseon luota suunnataan keskiaikaiseen goottilaiseen kortteliin, roomalaisten rakentama muuri seisoo paikallaan. Mutta on siellä paljon muutakin mm. keskiaikainen Katedraali. Tämä kaupunginosa houkuttelee niin paikallisia kuin turistejakin. Paluumatkalla ostan van Gogh-merkkisiä akvarellivärejä vanhasta kaupasta.
Kalaa Katalonian tapaan uunissa
Tyttären anoppi Telma näytti minulle, miten Kataloniassa valmistetaan kalaa. Valmistelut vievät aikaa, eikä öljyä säästellä, mutta sitten onkin helppoa – vain 20 minuuttia 250 asteessa uunissa, ja sinulla on valmiina perunat, vihannekset ja kala – vain juomat puuttuvat!
Tähän uunipellin täyttävään annokseen (määrät eivät ole ratkaisevia) hankitaan 8 keskikokoista filettä valkoista kalaa esim. ahventa tai kuhaa (Espanjassa kultapääahven=dorado ja lubina=?) – riittää neljälle aikuiselle ja lapsillekin. Paista kalat pannulla öljyssä ilman leivitystä ja mausta suolalla, siirrä syrjään.
Kuori viisi isoa perunaa ja viipaloi ne noin 1 cm paksuisiksi. Ota uusi pannu ja laita siihen reilusti öljyä, uppopaista viipaleet öljyssä, kunnes saavat hieman väriä 5-10 minuuttia, ei läpikypsiksi. Siirrä odottamaan.
Silppua 1-2 sipulia lohkoiksi 1 cm x 1 cm ja kuullota öljyssä keskilämmöllä pannussa, kunnes alkavat olla läpikuultavia, mausta suolalla. Lohko keltainen ja vihreä paprika – puolikas kumpaakin – sipulin joukkoon saman kokoisina lohkoina kuin sipulikin ja jatka kypsentämistä vajaa 10 minuuttia. Ota yksi tomaatti ja raasta se sitten sipuli-paprikaseoksen joukkoon. Jatka hieman kypsentämistä. Siirrä sivuun.
Valmista kastike: laita mortteliin reilusti persiljaa ja hiero se hienoksi, lisää 3 valkosipulin kynttä, jatka hienontamista. Lisää yksi kalaliemikuutio (muukin käy) ja valkoviiniä niin paljon kuin mortteliin mahtuu, sekoita. Kaada sitten morttelin sisältö pannulle, jossa paistoit sipulit – anna maustua hetken ilman että laitat pannua kuumenemaan. Kastike on valmis.
Ota uunipelti ja kokoa ruoka seuraavasti: levittele valutetut öljyssä esikypsennetyt perunasiivut alimmaiseksi; lisää sipuli-, paprika-, tomaattiseos perunoiden päälle ja kalafileet päällimmäiseksi. Pippuroi ne. Kaada kastike kalafileiden päälle. Kypsennä uunissa 20 minuuttia, 250 asteessa. Bon provecho!
Rakkaudesta riisiin
Barcelonasta ostan kotiin tuomisiksi Espanjassa kasvatettua riisiä. Olen tiennyt, että Italiassa Toscanan alueella kasvatetaan riisiä, mutten tiennyt espanjalaisten riisinviljelystä! Vaikka olisihan se pitänyt osata yhdistää yhteen maan tunnetuimmasta kansallisruuasta nimeltä paella. Paella on alun perin valencialaisten maalaisten ruokaa ja siellä suurimmat riisiviljelyksetkin sijaitsevat. Koska ostan myös Mercadonan tomaattikastiketta tuliaisiksi, toivon, ettei Turussa laukusta löydy valmista sushia!
Olen opetellut espanjalaisten tapaan lisäkeriisin valmistusta: kattilassa kuumennetaan öljyä, lisätään pari valkosipulin kynttä ja riisit. Annetaan makujen imeytyä riisiin, sitten lisätään vettä ja keitetään ohjeen mukaan. Kun riisi on valmista, se kaadetaan siivilään ja keitinvesi valutetaan pois. Sen jälkeen päälle valutetaan kylmää vettä, huuhdellaan tärkkelys pois. Kuumennetaan paistinpannu keskilämmöllä ja siihen pieni loraus öljyä tai voita. Kumotaan pannulle riisiä niin paljon, että pohja peittyy ja käännellään siinä varovasti. Paistettu riisi on todella hyvää. Ripaus suolaa mausteeksi!
Maija kertoi Japanissa voimassa olevasta riisilaista: Rice Act vuodelta 1921: sen mukaan keitetty riisi on nautittava 24 tunnin sisällä siitä, kun se on valmistettu.
Tapaaminen naapurin kanssa
Entinen naapurini Elisabet kutsui minut sunnuntailounaalle. Hän rakastaa ruuanlaittoa. Kuulumisten vaihto kesti niin kauan, että Pancit-nuudeliruoka ehti melkein kuivua ennen kuin päästiin pöytään. Jälleen hänen itsensä valmistamia Shanghai-rolls! Vesimelonia jälkiruuaksi, ja jäätee ruokajuomana oli erinomainen valinta kuumana päivänä. On kotiinlähdön aika, mandariinit jäävät kypsymään tutuille kotikulmille.
Barcelona on loistava kaupunki kokea elämyksiä!
