Olympiakesä

Olympiakesä

Pariisin olympiakisat alkavat olla lopuillaan. Suomalaiset ovat ensimmäistä kertaa sataan vuoteen jäämässä ilman mitaleita olympialaisissa! Voi Paavo Nurmi!

Mikä on tämä riitti?

Ennen jokaisen kilpailun alkua urheilija kävelee stadionille puupampa kädessään. Ja iskee maahan kolme kertaa. Ranskalaiset kunnioittivat juhlallisen rituaalin muodossa Molièren ja Victor Hugon ajan perintöä. Näin näyttämömenneisyys tuotiin osaksi olympiajuhlallisuuksia. Pariisissa 2024 haluttiin osoittaa kunnioitusta ranskalaiselle kulttuuriperinteelle ja juhlistaa jokaisen tapahtuman alkua.

Kyseiset koputukset tunnetaan Molièren koputuksina: hetki, jolloin valot himmenevät, hälinä ja musiikki väistyvät juuri ennen mystistä hetkeä, ja näyttämöltä kuuluu kolme äänekästä koputusta. Millaista pelkoa ne mahtavatkaan herättää? Vuosisatoja kuluu muutamassa sekunnissa. Etkö sinäkin pysähtynyt koputukset kuultuasi?

Olympialajina maratonuinti

Miten urheilijat valmistautuvat 10 kilometrin maratonuintiin avovedessä? Uimarit ovat tottuneet kilpailemaan ja harjoittelemaan meressä tai järvissä, mutta uinti joessa ja sen virtauksissa on ainutlaatuinen haaste. 24 naista ja 33 miestä saivat tämän kunnian. Naiset torstaina ja miehet perjantaina. Kauhominen kesti lähes kaksi tuntia. Monilta uimareilta tipahti uimalakki jo ensimmäisten kilometrien aikana.

Virtaus Seinessä oli niin voimakas, että vaikka uimarit kauhoivat, minkä jaksoivat, vaikutti siltä, että he pysyvät paikallaan. Kääntöpaikan jälkeen he saivat uida muutaman kilometrin myötävirtaan. Jossain kohtaa heille ojennettiin juomapullo ongenvapaa muistuttavan kepin päästä, jossa oli myös uimarin maan lippu. Toiset onnistuivat nappaamaan juomansa ja kauhoivat juodessaankin, mutta selkäuintia.

Kuvaajat ja toimittajat olivat myös vedessä Seinessä. Heidät oli köytetty kiinni rantaan, etteivät lipuisi virtaan! Katsojia riitti koko matkan, heillä olikin parhaat näköalapaikat.

Vielä on kesää jäljellä

Tänä kesänä olen uinut meressä harvinaisen monta kertaa, kun uintiretket Erikvallan rantaan ovat toteutuneet. Kalastussaalista lähdettiin jahtaamaan Satavan saareen, ja hauskaa olikin, vaikka kala ei ollut syönnillään. Oli siis liian kuumaa.

Ennen koulujen alkua suunnistimme Kupittaalle. Pari tuntia kului nopeasti minigolfia pelatessa. 18:lla reiällä alkanut sadekuuro ajoi hauskanpitäjät sitten Hesburgeriin. Vaikka kilpailu ei ollutkaan tärkeintä, vaan hauskanpito, olin voittaja. Yhden kerran tein hole in one!

Suunnitelmat eivät aina toteudu, mutta uusia tehdään! Ensi viikonloppuna saattaa toteutua matka Päijät-Hämeeseen, Pajulahteen.

Torikahvit ovat kesää parhaimmillaan!

Marja-Leena