Lounasaikaan on jatkuva jonotus. Saavumme hyvissä ajoin ennen kello neljäätoista. Galicialainen ruoka tarkoittaa hyvää ja runsasta annosta. Ei siis kevytlounas vaan tyyppiä metsätyömiehen lautaselliset. Ei ihme, ettei tarvitse syödä kuin kolme kertaa päivässä!

Jo alkuruuasta tulee täyteläinen olo. Kasviskeitto on taivaallista. Tarjoilija vie tyytyväisenä tyhjät lautaset mennessään ja muistaa kysyä kuulumisia.

Vauva hermostuu. Omistaja nappaa vauvan mukaansa ja vie keittiöön, että porukat voi ruokailla rauhassa. Kurkkaan keittiöön. Kokki, omistaja ja kaksi tarjoilijaa ilveilevät siellä vauvalle, joka nauraa. Sitten vauva palautetaan äidille ja keittiön tohina alkaa taas.

Merikrottia katkarapujen kanssa on pääruokana. Kastike on tuhtia ja maukasta, väriltään punertavaa eikä oliiviöljyä ole säästetty. Kastikkeen loput täytyy imeyttää patonkiin. Tekisi mieli nuolla sormet päälle. Huomaisikohan kukaan?

Keittiöstä ilmaantuu huolestunut kokki kädet puuskassa, mitä eikö maistu? Koska puolet kalasta on syömättä, eikö ruoka ole hyvää??..tyttären anoppi yrittää selittää tutulle kokille, ettei jaksa enempää. Kokki naksauttaa kieltään jaahas! ja lähtee mukamas vihaisena vieden lautasen mennessään, huomaan hänen kuitenkin hymyilevän kadotessaan keittiöön. Sitten tuodaan vielä jälkiruoka ja kahvit päälle.

Täällä oppii, että oliiviöljyä ei tarvitse säästellä. Jonain päivänä minäkin haluan oppia tekemään tuon suussa sulavan kastikkeen!

Don Antonio! Tarjoilija huutaa kun nousemme, nyt voitte käydä pöytään. Yritämme ohittaa don Antoniota seurueineen uloslähtiessä. Siinä kestää hetken, täynnä olevien pöytien välissä on vain kapea käytävä. Onneksi tulimme ajoissa, monta seuruetta odottaa baaritiskillä viinilasin kanssa kutsua pöytään. Tunnelma on hilpeä vaikka mahat murisevat. Täällä ollaan kuin yhtä suurta perhettä! Bon provecho!

Jälkiruuaksi valitsin vaihtoehdon Tarta de Santiago. Taivaallista! Tässä sen ohje:

• 250 g mantelijauhoa
• 250 g sokeria
• 1 sitruunan raastettu kuori
• 1/2 tl kanelia
• 5 munaa

Sekoita kuivat aineet hyvin haarukalla ja lisää munat. Voitele piirakkavuoka ja paista 175 asteisessa uunissa 50 minuuttia.

Kassalla myydään myös galicialaista hunajaa. Se on väriltään tumman ruskeaa ja siirappimaista. Ja se maku! Aamulla jaksaa taas syödä. Silloin voi vasta paahdetun leivän voidella voilla ja hunajalla.

Marja-Leena