Näin nasevasti vastasi Sigrid Schauman 72-vuotiaana lähtiessään maalausmatkalle Etelä-Ranskaan, kun hänelle esitettiin ihmettelevä kysymys. Tämä taiteilija maalasi vielä 90-vuotiaana.
Sigrid Schauman Turun taidemuseo 23.5.2021 saakka
Sigrid syntyi Ukrainassa, jonne korkea-arvoinen upseeri-isä oli komennettu suuren Venäjänmaan palvelukseen. Suurimman osan lapsuuttaan Sigrid vietti kuitenkin Puolassa. Siksi ei ollut mikään ihme, että kotimaan maisemat eivät oikein tarjonneet hänen värikylläisyyteen tottuneeseen makuunsa tarpeeksi virikkeitä. Täällä oli liian yksitoikkoista eivätkä erämaa ja talvi innostaneet taiteilijasielua.
Taiteilija Anna Retulainen kertoo screenillä, mitä Sigrid Schauman hänelle merkitsee ja valottaa muutenkin taustoja. Schaumanin taiteen ydin on valo ja väri, aihepiirinä maisema.
Nyt nähtävässä näyttelyssä on 120 teosta, jotka on lainattu 40 eri taholta ympäri Suomea. Suuri osa on yksityisistä kokoelmista.
Värikylläiset ja valoa hohtavat työt ovat todellisia helmiä. Taulut ovat pienikokoisia. Hänen myöhäistuotantonsa on hämmästyttävän intensiivinen ja runsas, kerrotaan esitteessä.
Schauman oli taiteilijana avoin uusille virtauksille ja kansainvälisyydelle. Hän opiskeli ja työskenteli ulkomailla, mm. Kööpenhaminassa, Pariisissa ja Italiassa. Ulkomailla työskennellessään hän alkoi maalata palettiveitsellä. Häntä inspiroi ennen kaikkea valo. Kaunis esimerkki tästä on Maisema Egyptistä, 1910.
Sigrid Schauman syntyi etuoikeutettuihin piireihin
Schaumanin aatelis- ja upseerisuku olivat arvostettuja. Hänen isänsä yleni kenraaliluutnantiksi. Hän oli myös Vaasan läänin kuvernööri ja senaattori. Äidin puoleinen isoisä oli Porvoon piispa Frans Ludvig Schauman. Nimistä jo huomaa, että Sigrid ja hänen puolisonsa olivat sukua keskenään – he olivat pikkuserkkuja.
Sigrid Schaumanin palattua kotimaahan hän muutti asumaan yhteen liikemies Reguel Wolffin kanssa, ja he saivat tyttären nimeltään Elisabeth vuonna 1913. Wolf kuoli pian lapsen syntymisen jälkeen. 1930-luvulla Sigrid liittyi katoliseen kirkkoon huolimatta, että oli merkittävää luterilaista sukua. Sigridin veli teki itsemurhan Suomen kuuluisimman poliittisen murhan jälkeen.
Sigrid elätti itsensä ja tyttärensä toimimalla kolmen vuosikymmenen ajan kahden ruotsinkielisen päivälehden taidekriitikkona Helsingissä.
Sigrid oli antikommunisti ja kritisoi Kekkosen idän politiikkaa. Vuonna 1953 Kekkosen pääministerikaudella hän palautti Pro Finlandia mitalin protestina.
Taiteilija on haudattu Porvooseen Näsimäen hautausmaalle veljensä Eugen Schaumanin haudan viereen.
Taidemuseon aarteita ja yllätyksiä
Kävin tietysti katsomassa Taidemuseon keräämiä ja säilyttämiä teoksia. Pysyvän kokoelman vanhaa ja uutta. Teoksia on varmaan melkoisesti myös lainamatkoilla. Olen aina ihan kuin tulisin ensimmäistä kertaa!
Yllätyin löytäessäni 1800-luvun valovoimaisen taiteilijan Elin Danielson-Gambogin omakuvia taidemuseon kokoelmissa.
Nimiteoksia oli Gallen-Kallelan ja Edelfeltin sekä Helene Schjerfbeckin ja Pekka Halosen tuotantoa. Sammon puolustus on niin ajaton, ja tyyliltään eksoottinen, että tulee mieleen nykyajan animepiirrostyyli. Tämä teos oli yksityisen taiteenystävän tilaama.
Akseli Gallen-Kallela laati samannimisen teoksen myös Suomen paviljonkiin Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Hänet palkittiin siellä ja esillä ollut teoskokonaisuus oli kansainvälisesti yksi taiteilijan uran kohokohtia.
1800-luvulla elänyt aikansa suuri maisemamaalari – Fanny Churberg, jonka Vesiputous sykähdytti näistä eniten! Tämän maalarin teos Päättynyt aamiainen (Teepöydän ääressä) on tosi hieno. Se on vuodelta 1890 mutta voisi olla nykyisyyttä.
Kun etsin tietoja maalareista, alan aina selaamaan Riitta Konttisen kirjaa Naiset taiteen rajoilla, naistaiteilijat Suomessa 1800-luvulla. Tässä järkäleessä (painaa 1,6 kg) on niin paljon tietoa, etten ole ehtinyt edes vuosikymmenessä setviä kaikkea.
Yksi taulu loisti poissaolollaan: Sigrid Schauman Rantamaisema, 1900. Jonain päivänä pääsen vielä katsomaan sitä! Marjo, sinä laitoit pyörän pyörimään jo helmikuussa, kun vierailit näyttelyssä! Kymmenen vierailijaa kerrallaan päästetään sisään. Ajanvarauksella tietenkin.
Marja-Leena
