Siirtolaiskieltä puhuttiin Amerikassa ja Australiassa

Fingelska tai finglish on omalaatuinen suomen kielen muoto, jota amerikansuomalaiset (myös australian- ja kanadansuomalaiset) ja heidän jälkeläisensä puhuivat. Se on kieliopillisesti suomea, johon on sekoittunut englantia suomalaisittain äännettynä. Amerikansuomen kuuluisin tallentaja Pertti Virtaranta on työryhmineen koonnut n. 4 500 sanaa käsittävän sanakirjan.

Suomesta muutti satoja tuhansia ihmisiä 1850-luvun jälkeen paremman elämän toivossa Amerikkaan ja Australiaan. Vain osa oppi puhumaan kunnolla englantia. Miksi sekakieli syntyi? Siihen on varmaan eri syitä. Yksi on kielitaidottomuus, mutta luultavasti myös halu kuulua tiettyyn ryhmään, yhteisöllisyys.

Alkuun fingelska kuulosti säälittävältä: eikö ne raukat osaa kunnon englantia? Mutta odotahan kun palataan nykyaikaan! He olivatkin edelläkävijöitä.

Sekakieli finglish

Erikoiseksi kielen tekee se, ettei sitä pysty ymmärtämään, jos ei osaa molempia suomen- ja englanninkieltä. Fingelskaa käytettiin vain yhteisön sisällä.

Kun suomalaiset kokoontuivat perinteisellä kokoontumispaikallaan Imatra-haalilla (seurojentalo) Brooklynissä New Yorkissa, siellä kuuli puhuttavan fingelskaa. Kävin kerran Maijan kanssa siellä. Silloin esiintymässä olivat stand-up koomikot Eemeli ja Esa Pakarinen. Paikka oli tungokseen asti täynnä amerikansuomalaisia. Tunnelma muistutti kovasti työväentalon tansseja Suomessa. Imatra-talolla kävi mm. presidenttipari Koivisto. Imatra-haalia ei enää ole, se on myyty 1990-luvun lopulla paikalliselle kirkkokunnalle.

Moni muistanee Hiski Salomaan laulun Lännen lokareista. Lokari tulee englanninkielisestä sanasta ‘logger’ – metsuri. Irlantilaiset olivat airiksia ja sainamannit (chinaman) kiinalaisia, puutsit – boots – saappaat. Itse käytin ainakin sanaa tippi – juomaraha. Lisää sanoja…

Kehoitus, jossa ei enää ole yhtään suomenkielistä sanaa: Pussaa peipipoki kitsistä petiruumaan! Työnnä lastenrattaat keittiöstä makuuhuoneeseen! “Push the baby buggy from the kitchen to the bed room!”

Suomen kieleen napattuja finglish sanoja

Suomen arkikielessä käytetään sanoja kaara ’auto’, mainari ’kaivosmies’ ja taala ’dollari’ Ne ovat mahdollisesti tulleet paluumuuttajien mukana.

Englanninkielisiä sanoja, joita ei pyrittykään kääntämään suomeksi

Suomalaisten keskuudessa käytettiin myös puhtaasti englanninkielisiä sanoja. Varsinkin jos suoraa suomenkielistä käännöstä ei ollut kuten green card, please tai subway.

Juhlapyhät kuten Labor day, Halloween, Thanksgiving tai Christmas saivat pitää englanninkieliset asunsa. Saint Patrick’s Day, joka on Irlannin kansallispäivä juhlitaan myös Yhdysvalloissa 17. maaliskuuta. Kolmiapilaa kannetaan vaatteissa ja lisäksi päivän väri on vihreä. Chicagolaiset värjäävät kaupungin läpi virtaavan joenkin vihreäksi päivän kunniaksi. Tämä päivä jäi erikoisesti mieleen, kun irlantilaiset ottavat pohjanmaan kautta ja hoilaavat laulujaan isoissa porukoissa!

Maijan käännöksiä

Kieli uusiutuu samalla, kun uusia keksintöjä otetaan käyttöön, niinpä siskoni Maija sanoi, että kännykkä pitää akuttaa eli ladata.

Onko suomen kielen sanoja Amerikan englannissa?

Ainoa varmasti suomalainen sana, joka on otettu englanninkieleen on sauna. Onhan se lainattu lähes kaikkiin kieliin tuossa muodossa. Ruotsinkielinen sana ombudsman (oikeusasiamies) on sekin suoraan lainattu englanninkieleen.

Suomi 2000-luvulla ja nykyajan finglish

Tyypillisiä finglishin käyttäjiä tänä päivänä ovat tietokonepelaajat sekä nörttinuoret ja -aikuiset. Siihen vaikuttaa myös eri medioiden käyttö.

Työpaikoilla puheessa vilisee finglishiä: tiedot pitää apdeitata (update) päivittää. Projektit ja mailstounit (milestone) tavoiteaikataulu sekä dedlainit (deadlines) aikarajat. Joko luit eemailin (email) sähköpostin? Lanseerata (launch) julkistaa…Briiffata (brief) perehdyttää. Kuinka usein olet tsekannut matkatavarat tai jopa check-in? Fiksata (fix) korjata.

Jälleen historia toistaa itseään. Mutta syyt ovat erilaiset. Nykyisin taustalla ei ainakaan ole kielitaidon puute!

Kotoutumista…

Kun koittaa nörttinuoren viikonloppu ovelta kuuluu: Ei läksyjä! Mutta viime perjantaina kuuluikin ensimmäiseksi: V”””n kylmä! On tainnut kotiutua vihdoinkin Suomeen.

Isänsä on erikoistunut peurajahtiin. Pensasaidat on täynnä reikiä, kun elikot ahmivat tuijapensaita. Vävy viuhahti shortseissa ja paljain jaloin lumiselle pihalle ja alkoi keppi kädessä häätämään. Iso valkohäntäpukki käänsi päätään äänen suuntaan ja jatkoi rauhassa ateriaansa. Vasta kun keppi lensi kaaressa kohti, se luikki metsään.

Marja-Leena