Kylä ja sen asukkaat
Oman kylän asukkaat, me tunsimme toisemme ja toiset tunsivat lähtökohtamme. Naapuriapua tai talkoisiin osallistumista pidettiin itsestään selvyytenä. Maksettiin kiitollisuusvelat, kun siihen tuli tilaisuus.
Pentti oli kova tekemään töitä ja kilpailuhenkinen. Hän oli pitäjän viisinkertainen voittaja kymmenottelussa ja mies parhaassa iässä. Hän oli kitkemässä Villen kanssa: poika piti vauhtia, hän kiihdytti, poika pysyi rinnalla, hän kiihdytti lisää, poika pysyi edelleen rinnalla. Hyvä ettei mennyt ohi, tuumi Pentti mielissään kovasta vastuksesta!
Heinänteossa Pentin nopeus ja vahvuus tuli esille: nosti heinät seipäältä traktorin kyytiin, kiepautti heinähangolla seipään ympäryksen puhtaaksi ja siirsi traktorin seuraavan seipään kohdalle 15 sekunnissa!
Omia lapsia hän sai odottaa vuosikymmenen, siksi naapurin lapset saivat odottamattomia huomionosoituksia: hän saattoi pitää lasta sylissään traktoria ajaessaan. Sanoi ‘paina tuota nappia’, ja tööttäys kuului kansakoulun pihaan saakka.
Vastavoimat: vahva ja heikko
Pentti ei malttanut olla ajamatta autoa, vaikka oli lauantai. Auto kellahti kumolleen penkkaan. Siitä seurasi neljän kuukauden jakso lentokenttätyömaalla Seutulassa. Siellä oli samaan aikaan kovanluokan painija, joka oli siihen saakka, kunnes Pentti ilmestyi sinne ollut voittamaton kartun vedossa. Jalkapohjat vastakkain istutaan lattialla ja molemmat pitävät kiinni kaksin käsin puisesta kartusta. Kumpi nostaa toisen takapuolen maasta ensin, on voittaja. Pentti päätti riuhtaista ja kovaa. Painija nousi ilmaan ja lensi Pentin pään yli seinään, kolme parrua katkesi ja seinään tuli lommo.
Samalla työmaalla kippiauto toi hiekkakuorman, jonka miehet levittivät lapiolla. Tuohon aikaan konevoimaa ei käytetty levitykseen ainakaan Seutulassa. Pentti levitti kuorman yksin lapiolla tasaiseksi 10 minuutissa!
Naapuriapua pyytämättä
Joka lauantai Eskon isä antoi 4-5 vuotiaalle tyynyliinan kokoisen säkin jyviä. Kun Pentti oli jauhanut omat viljat, hän jauhoi Eskon pikkusäkin. Kerran Pentin siskonpoika Pepe olikin siirtänyt traktorin ennen kuin Eskon viljat olivat jauhoina. Niinpä pikkumies lähti itkien kotiin. Pentti ei jättänyt asiaa, vaikka hänellä oli yllin kyllin töitä omassa taloudessaan, vielä samana päivänä hän ehdotti ‘eiköhän mennä nyt jauhamaan sinunkin viljat’. Pikkupoika on jo iso ja muistelee tapausta lämmöllä.
Pihasaunaa lämmitettiin vähintään kahdesti viikossa ja pojille kuului saunavesien kanto kaivolta. Kerran Pentti sattui samaan aikaan pihaan, hän nosti yksin satalitraisen saavin saunaan, vaikka oli jo viikonlopun tunnelmissa.
Pentti kaatoi vesiämpärin vahingossa talon porstuassa kyläreissun päätteeksi. Hän ei unohtanut kömmähdystään vaan toi teurasaikaan sianpuolikkaan korvaukseksi.
Nyrkkiä tai tunnustusta
Pentin siskon appiukko oli kova sälli, nimikin sen kertoi Ukko S******n. Tämä iski kiistan päätteeksi Penttiä raipalla kasvoihin. Pentti ei sellaista sietänyt. Ukko sai maistaa nyrkkiä. Tuomari kysyi Pentiltä, millä tämä löi. Nyrkillä, kuului rehellinen vastaus. Ei nyrkeillä tuollaista jälkeä tule, epäili tuomari. Näillä nyrkeillä tulee, kuului vastaus isottelematta. Pentti selvisi sakoilla.
Pentti tuli hiukan lauantaitunnelmissa naapuriin heittelemään pesäpalloa. Pojilla oli räpylät, Pentti ei sellaista tarvinnut. Pallo tuli lujaa kohti ja luiskahti Pentin näpeistä päin kasvoja. Nenästä tuli aikamoisesti verta, jonka hän pyyhki aitan kuistilta napattuun saunavihtaan ja huusi, heitä uudestaan! Poika oli jo ehtinyt etsiä pakoreittiä.
Pentti tuli haastamaan poikia juoksukilpailuun. Isompi veli neuvoi juoksuttamaan soratielle, koska naapuri oli ilman kenkiä. Niinpä juostiin kovaa kohti soratietä, naapuri pinkaisi alun matkaa rinnalla, sitten alkoi soratien jakso, sen jälkeen käännyttiin metsätielle ja jatkettiin pitkin laidunta. Ylämäessä Pentti oli ajatellut jättää nuorukaisen, mutta tällä oli samanlaiset aatokset ja niin naapuri hävisi kilpailun hienokseltaan, vaikka oli ollut varma voitostaan.
Naapurin emäntä tuli myöhemmin moittimaan: ‘juoksutit Penttiä niin, että kaksi päivää piti levätä sängyssä jalkapohjia parantelemassa’. Olet niin pieni, ettei uskoisi miten nopea ja vahva olet! kehui taas Pentti.
Yhtä juhlaa
Pentin viisikymppiset olivat tapaus. Juhlia varten oli hankittu 50 pulloa tulilientä. Osa vieraista oli pitkällään pihanurmikolla: juomista juhlat eivät olleet kiinni, vaan enempi juojista.
Pentti lähti kotikonnuille rajan taakse Neuvostoliittoon. Viipurissa tuli juhlittua rajusti ja miliisi poimi Pentin talteen. Missä olet oppinut venäjää, tivattiin. Liian rehellinen vastaus – sotavangeilta – miliisit suuttuivat moisesta, ajoivat kaljuksi ja iskivät jalkapohjiin ‘leiman’.
Jos isäntä tuli riidanhaluiseksi nautittuaan liikaa tulilientä, omat pojat sitoivat hänet lipputankoon kiinni.
Tarinoiden kertoja itse juhli New Yorkissa kuukauden. Kun rahat loppuivat, ja piti lähteä Winnipegiin töihin, oli soitettava työmaalle, voisitteko maksaa matkalipun. Jos joku on niin hullu, että tulee tänne töihin, kyllä se käy ja työt Kanadassa alkoivat.
Marja-Leena
LUE MYÖS: Juhannusjuhlat
