Lukutoukan eleganssi

Lukutoukan eleganssi

Merikarhun kirjavalikoima

Kesä on vilahtanut lukematta kirjan kirjaa! Nyt sitten on aloitettu niin, että on monta kirjaa tulessa yhtä aikaa.

Tässä ovat veljeni Jussin minulle suosittelemat kirjat, joita merikarhu on ehtinyt vaelluksillaan lukemaan. John Grisham: Lunnaat, 2024 sekä Sooley, 2021. Terry Hayes: Kulkusirkka, 2024 – luin aiemmin Hayesin tiivistunnelmaisen vakoojajännärin Vaeltaja.

Grishamin Calicon Joe, 2014 – tarinan baseball-maailmaan sijoittuvat tapahtumat ovat faktaa ja fiktiota. Kevyt mutta herkkä ja tunteellinen.

Peter Carey: Kellyn kopla, 2002 (The History of the Kelly Gang 2000). Tästä teoksesta mainitaan, että se on tositarina australialaisesta lainsuojattomasta nimeltä Ned Kelly, jonka isä oli karkotettu Irlannista. Abdulrazak Gurnah: Kivisydän, suom. 2024 (Gravel Heart, 2017) nobelistikirjailijan uusin on kiehtova tarina kolonialismin jälkeisen ajan mainingeissa.

Ja lopuksi vielä Bill Clinton (s. William Jefferson Blythe III) ja James Patterson: Kadonnut presidentti. Adlibris mainostaa teosta: Kun entinen presidentti ja maailmanmenestyskirjailija yhdistävät voimansa, tuloksena on ainutlaatuinen jännäri, joka kihisee Washington D.C.:n salaisuuksia ja sisäpiirin tietoa.

Elämännäköistä muotia

Ystäväni Heli B ja minä jaoimme työhuoneen muutaman vuoden ajan. Kesälomien loputtua Heli muisti minun salasanani ja minä hänen. Kun minun oli vaihdettava työhuonetta uudelleen järjestelyjen yhteydessä Heli osti minulle läksiäislahjan. Kävi kuitenkin niin, että minut palautettiin parin tunnin kuluttua takaisin lähtöpisteeseen, lahjaa ei enää voinut palauttaa – se oli finito!

Kun aamulenkillä vaihdoimme hyvät huomenet, Lily tervehti hyppimällä, kuten koirilla tapana on. Minut kuulemma tunnistaa jo kaukaa pukeutumistyylistä, vaikka minulla ei ole värikkäitä lenkkivaatteita. Pitkästä aikaa kuulin hänen keksimänsä muoti-ilmiön nimen: renttueleganssi, jota edes kaikkitietävä Google ei tunne. Tyylini on syntynyt elämänkokemuksista ja puen päälleni, mitä mieleen juolahtaa.

Kun muutin Turkuun joskus 1970-luvun loppumainingeissa, monet pitivät kaupunkia sisään lämpiävänä ja ihmisiä vaikeasti lähestyttävänä, mutta minusta sekin oli vapauttavaa, kun oltiin vähän pidättyväisiä. Minä ihastuin kaupunkiin ja vapauden tunteeseen, jonka salliva ympäristö tarjosi, koska ihmiset käyttäytyivät ja pukeutuivat välittämättä sovinnaissäännöistä.

Kumman kaa?

Ilmoittauduin kouluaikoina konekirjoituskurssille. Seinällä oli kuvia erilaisista kirjainyhdistelmistä. Niitä matkimalla ja vilkuilematta näppäimistöä oppi kymmensormijärjestelmän. Menetelmä perustuu lihasmuistiin näön sijaan. Opiskeluaikoina minulla oli ihan oma kannettava Triumph. Urheiluautona se olisi ollut ihana. Opettajani oli harmaahapsinen lady Jenny Purra.

Elegantti vai mitä?

Aarrejahti

Kultaisen pöllöpatsaan pronssinen jäljennös haudattiin salaiseen paikkaan Ranskassa vuonna 1993. Se löydettiin torstaiaamuna tällä viikolla kirjoittaa BBC, aarrejahti kesti siis 31 vuotta. Etsintään on osallistunut kymmeniä tuhansia ihmisiä, ja aarrejahti poiki valtavan määrän kirjallisuutta ja internet sivustoja. Etsinnän aikana julkaistiin monimutkaisia vihjeitä ja pöllön löytäjän on todistettava löytäneensä pöllön nimenomaan vihjeiden avulla – ei vahingossa. Patsaan arvon arvioidaan olevan 150.000 euroa, ja löytäjä saa pitää alkuperäisen patsaan.

Pöllöyhteisö riemuitsee!

Kun joskus jäät eläkkeelle..

Lue tämä artikkeli ja tiedät, missä maassa kannattaa jäädä eläkkeelle. Se maa on tuhansien järvien maa, jossa on maailman puhtain ilma ja vedet. Se maa on julistettu seitsemättä kertaa maailman onnellisimmaksi. Enpä olisi arvannut…

Terveiset Turun kirjamessuilta!

Marja-Leena