Kirjan ja ruusun päivä on taas! Kerron seuraavaksi kahdesta kirjailijanerosta.
Ystävyys alkoi kirjeellä
Toinen kaksikosta oli kolumbialainen kirjailija, toimittaja ja poliittinen aktivisti Gabriel (Gabo) Garcia Marquez. Toinen taas oli perulainen kirjailija, poliitikko Mario Vargas Llosa, Vargas Llosan markiisi, joka pyrki myös Perun presidentiksi. Molemmat olivat nobelisteja. Heistä tuli ystäviä vuosikymmenen ajaksi.
Se tapahtui tammikuussa 1966. Garcia Marquez oli kymmenkunta vuotta vanhempi kuin Vargas Llosa. Vanhempi herra kirjoitti nuoremmalle, joka asui tuolloin Pariisissa. Garcia Marquez oli saavuttanut jo maailmanmaineen Sadan vuoden yksinäisyys -kirjan kirjoittajana. Siitä huolimatta Vargas Llosa oli kuuluisampi. Herrat tapasivat ensimmäistä kertaa Venezuelassa 1967.
Caracas, Meksiko, Bogota, Lima, Pariisi, Lontoo, Rooma, Madrid, Puerto Rico.. kaupungit vilahtavat heidän tapaamisissaan kongresseissa ja vuoropuheluissa sekä kotipaikkoina.
Kolumbialainen oli muuttanut vuonna 1967 perheineen Barcelonaan kirjallisuuden superagentin tukemana. Agentti teki saman tarjouksen Vargas Llosalle, joka muutti vuonna 1970 Katalonian pääkaupunkiin vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Kirjailijat asuivat melkeinpä seinänaapureina. Vargas Llosan toisen pojan kummeina olivat Garcia Marquez ja tämän vaimo Mercedes Barcha.
Barcelonassa Vargas Llosa viimeisteli väitöskirjansa tohtorintutkielmaa, jonka aiheena oli Garcia Marquezin työt. Kirjallisuusagentti kuvaa kirjailijoita näin: Vargas Llosa on luokan ensimmäinen ja Garcia Marquez on nero.
Ystävyyssuhteen muuttuminen
1970-luvun poliittiset aallot herättivät kulttuuripiirit puolustamaan toisinajattelijoita. Kuubalaisen runoilijan pidätys 1971 ja näytösoikeudenkäynti tunnustuksineen oli käänteentekevä tapahtuma, miksi näiden kahden kirjailijan ystävyys alkoi rakoilla. Laadittiin maltilliseksi kuvattu kirje ja tuen ilmaus runoilijalle, jonka allekirjoittajina olivat mm. Vargas Llosa sekä Garcia Marquez, tosin ilman hänen lupaansa. Pian laadittiin toinen kirje, jota Garcia Maquez kieltäytyi allekirjoittamasta.
Ystävyys ei katkennut tämän seurauksena, sillä molemmat kirjailijat jatkoivat asumista ja tapaamista Barcelonassa. Jotain oli kuitenkin muuttunut.
Dokumenttielokuva
Uruguain rygbyjoukkue mukanaan ystäviä ja perheenjäseniä oli matkalla Montevideosta Santiagoon Chileen. Kone törmäsi vuorenhuippuun. Koneessa olleista 45 henkilöstä selvisi onnettomuudesta 32. Loukkaantuneet matkustajat menehtyivät vähitellen, osa joutui myös lumivyöryn uhriksi. Vain 16 ihmistä selvisi 72 päivän koettelemuksesta. Lehdistötilaisuudessa eloonjääneet puolustautuivat, että heidän viimeinen keinonsa pelastautua oli turvautuminen antropofagiaan.
Aiheesta tehtiin dokumenttielokuva, joka esitettiin Meksiko Cityn Kuvataiteen palatsissa vuonna 1976 The Odyssey of the Andes, jonka käsikirjoituksen oli laatinut Vargas Llosa.
Samassa tapahtumassa rakennuksen aulassa parveili ‘meksikolaisen älymystön kerma’ mukaan lukien Garcia Marquez ystävineen. Hän meni tervehtimään Vargas Llosaa. Puhutellessaan perulaista, hän sai voimakkaan iskun kasvoihinsa. Syyn välirikkoon tiesivät varmuudella vain nämä kaksi maineikasta kirjailijaa. Ehkä historia huolehtii sovituksesta.
Uutinen järisytti espanjankielistä maailmaa
Vargas Llosa menehtyi juuri ennen pääsiäistä 13.4.2025 ja uutinen pysäytti Latinalaisen Amerikan. Hesarin ulkomaantoimittaja Tommi Hannula kertoi, että Trump ja Ukraina katosivat otsikoista, kun Amerikkojen jättiläinen kuoli. Tuttu uutismaailma muuttui lähes kokonaisella pallonpuoliskolla. El Pais, espanjankielisen maailman luetuimman sanomalehden maanantain 14.4. etusivulla 12 ylintä artikkelia käsitteli Mario Vargas Llosaa, tiistainakin vielä kuusi. Vargas Llosa oli palannut Peruun viime vuonna.
Vargas Llosan kirjoja on suomennettu mm. Äitipuolen ylistys, Vuohen juhla, Julia-täti ja käsikirjoittaja sekä Maytan tarina. Mario Vargas Llosa kävi Suomessakin Mukkulan kirjailijakokouksessa Lahdessa vuosina 1968 ja 1992.
Kirjan ja ruusun päivä
Huhtikuun 23. päivä on jälleen täällä. Juhlapäivää vietetään Suomessa kymmenennettä kertaa, Helsingissä sitä vietetään kirjakaupoissa ja kirjastoissa, päätapahtuma on Esplanadin puistossa. Myös ympäri maan monet kirjastot järjestävät kirjailijatapaamisia ja kirjallisuustapahtumia.
Olen kirjoittanut Sant Jordi -päivän vietosta Barcelonassa blogissani.
Marja-Leena
LUE MYÖS:
Elävää arkkitehtuuria ja muita espanjalaisia kulttuuritekoja
