Aion valmistaa juhlapyhäksi kalaa ja valitin pojalleni, ettei minulla ole hyvää kalakastikeohjetta. Hän tutustutti minut youtube-kanavaan Tasting History ja antiikin ajan ohjeeseen Sauce with herbs for fried fish. Kuivatut yrtit kuten oregano, kynteli, kuminan ja korianderin siemenet – puoli teelusikallista kutakin – nuijitaan morttelissa hienoksi ja kiehautetaan öljyn, hunajan, hienonnettujen taateleiden, valkosipulin sekä viinietikan, rypälesiirapin ja fish saucen kanssa kasarissa. Kastike kaadetaan paistetun kalan päälle. Voilá!
Keittelin kastikkeen jo edellisenä päivänä. Kun kuumensin sen seuraavana päivänä ja lorautin reilusti valkoviiniä joukkoon, soosin maku vain parani ja se maistui kypsemmältä. Nyt jo kysellään: onko varmasti sitä kastiketta kalan kanssa?
Minulla oli tapana täyttää viinikaappini espanjalaisen sivuston kautta kotiin toimitettuna. Olen pitänyt muutaman vuoden taukoa ja sinä aikana ne lopettivat toimitukset Suomeen. Nyt täytyy etsiä uusi kanava siihen.
Kanavista puheenollen, suosikki keskusteluohjelmani on Graham Norton Show. Sen vetäjä on näyttelijä, koomikko ja euroviisukommentaattori, jonka julkkisvieraat ovat elokuvamaailman ykkösketjua. Osa vieraista on studiossa, osa etäyhteyden päässä – kuten myös yleisö. Graham kysyy heiltä mitä lystää. Hänen hersyvä huumorinsa on aivan ihanaa. Hän hihittää omille ja vieraidensa jutuille. Vastustamatonta! Hän on saanut mukaan ohjelmaan mm. Hillary Clintonin tyttärineen. Mutta kuka paikalla olevista uskaltaa istuutua Grahamin pahamaineiseen punaiseen tuoliin!
Areena tulvii
Line of Duty – Lainvalvojat – näyttelijät olivat Nortonin viimeisimmät vieraat. Yle on ottanut sarjan ohjelmistoonsa. Se kuuluu viime vuosien ehdottomaan parhaimmistoon brittisarjoista. Muita Areenassa pian näkyviä brittiläisiä rikossarjoja Pembrokeshiren murhat. Tulossa myös Viewpoint – Valvovat silmät, Roy Grace, Ihon alle ja Intruder – Kutsumaton vieras.
Sieppari ja Saarikoski
Kun tulee postissa kirja, kuinka voisi vastustaa tekstiä, joka alkaa: Jos teitä tosissaan huvittaa kuulla…
Noilla sanoilla alkaa nuorisoromaani, jonka on kääntänyt Pentti Saarikoski ja sitä kuvataan yhdeksi 60-luvun suuriksi käännöstöiksi, elävää, puhuttua helsinkiä. Arvaat varmaan, että kirja on J.D.Salinger’in Sieppari ruispellossa. Amerikankielinen alkuteos The Catcher in the Rye (1951) on kertomus nuoren Holden Caulfieldin odysseiasta New Yorkissa.
Mä oon tajuttomin valehtelija mitä te ikinä ootte tavannu. Se on hirvittävää. Jos mä olen menossa ostaan lehteä kioskilta vaikka, ja joku kysyy että mihin mä olen menossa mä sanon herkästi että mä olen menossa oopperaan.
Mä olin vasta kolmetoista vuotta ja ne meinas panna mut siihen psykoanalyysiin, kun mä rikoin saatana kaikki ikkunat autotallista. Mä en moiti niitä. Mitä lyödään vetoa. Mä nukuin autotallissa sen yön kun Allie kuoli, ja sit mä hakkasin nyrkillä kaikki ikkunat vaan murusiks.
Olen lukenut, että Saarikoski otti suuria taiteellisia vapauksia kääntäessään teosta. Nautin hyvillä mielin tästä maailmankirjallisuuden klassikkoteoksesta. Kirja on virkistävä kuin vuoristopuro.
Salingerin kirjan on jopa väitetty vietelleen lukijoita laittomuuksiin. Vanhempi Bush on maininnut teoksen innoittaneen häntä nuorena. Mitä lyödään vetoa.
Ehdoton!
Marja-Leena
