Syksyinen tuuli pieksää ikkunoita ja harmaa sade raidoittaa ne, oikein yllättyy iloisesti kun aurinko pilkistääkin – hei täällä minä olen!

Menneen viikon kohokohtia olivat kahdet synttärit: 10-vuotiaaksi tulon kunniaksi Eric sai uuden älyrannekkeen kadonneen tilalle. Ja heti vertailtiin askeleita. Minun ennätykseni on 24.000 askelta Barcelonassa yhden päivän aikana. Hän sai heti ensimmäisenä päivänä saman lukeman, ja ilman että pyöräilystä oli kertynyt mitään!

Näin taistelen flunssaa vastaan

Keittelin Maijan ohjeella kanalientä. On se melkoinen saavutus, kun antaa kattilan porista useita tunteja ja sitten alkaa perkaamaan tulosta, mutta kyllä kannattaa. Liemestä on helppo valmistaa kanakeitto tai vaikkapa Ninja Sarasalon perheen ohjeella japanilainen ramenkeitto tai sen vegaaninen versio. Olen testannut näitä useamman vuoden makuhermojani hiveleväksi. Niin kevyttä, mutta ravitsevaa.

Ohje vaikuttaa mutkikkaalta, mutta loppujen lopuksi se on yksinkertainen, kaikkien työvaiheiden läpi kuljetetaan kevyellä otteella, niin että ensikertalainenkin selviää ja lopputulos on varmaan melko aito.

Tuntuu kuin olisin täyttänyt kansalaisvelvollisuuden antamalla piikittää itseeni korona- ja influenssarokotteen. Kiitos!

Kuinkas kävikään kulottajalle?

Kulotus on vanha, hyvä keino uudistaa metsää ja peltoa. Emäksinen tuhka vähentää maan happamuutta ja sen kesto voi olla jopa kymmeniä vuosia. Puhumattakaan vaikutuksesta tuhohyönteisten vähenemiseen ym. Mutta olen kuullut, ettei lupaa heltiä nykyään millään.

Joskus kulotettiin lupia kyselemättä. Pikkuveljeni arveli osaavansa ja sytytti laitumen reunan. Tulta piti tietysti vahtia ja antaa levitä kontrolloituna pieniä alueita kerrallaan. Sattui vain olemaan kevään tuulisimpia päiviä ja palo riistäytyi kerralla koko laitumen alueelle ja alkoi hätyytellä rakennuksia. Kun auringon ja tuulen kuivattamat pellonnurkat roihusivat, vasta silloin sai palokuntakin tietää. Lopulta kaikki päättyi hyvin.

Aiheesta kuin aiheesta

Sunnuntai ramen-lounaan merkeissä sujui ilman yllätyksiä, kunnes keskustelun aaltoillessa esiin nousi sana karjakko. Mikä se on, kysyi fysiikan maisteri. Energian tuotannosta puhui tuosta vain, mutta karjakoista ei kaupunkilainen ole kuullut. Siis miksi karjakoista edes puhuttiin? Siksi, että he eivät sairastuneet isorokkoon, kun tauti piinasi Eurooppaa 1700-luvulla.

Leppoisaa syksyä, pysytellään hereillä kaamoksessa!

Marja-Leena