Suomi tunnetaan Turkissa tästä teoksesta

Edellisessä blogitekstissä kerroin Islannista, uskomattomasta satujen saaresta. Suomi oli juuri valittu kuudennen kerran Maailman onnellisimmaksi kansaksi.

Niinpä en malttanut olla jatkamatta aiheesta, kun vielä satuin lukemaan muutaman vuoden takaisen Helena Petäistön haastattelun.

Kun Jyrki etsi minulle luettavaksi yhteiskunnallisen teoksen, jota on luettu yli puolen vuosisadan ajan Bulgariassa, Turkissa ja arabiankielisissä maissa, meinasi mennä kahvit väärään kurkkuun. Millainen kansallissankari J. V. Snellman on jo kauan ollut Balkanilla ja Turkissa! Näissä maissa hänet nähdään kansanvalistajana, joka nosti valtionsa lyhyessä ajassa äärimmäisestä köyhyydestä moderniksi hyvinvointivaltioksi.

Suurimman propagandatyön maailmassa Suomen hyväksi teki siis venäläinen ortodoksipappismies Grigori Petrov 1920-luvun puolivälissä kirjoittamallaan teoksella Valkoliljojen maa – Suomi.

Teoksen sanotaan olevan laajin maailmalle levinnyt nykyturkinkielinen kirja ja sen sanomaan perustuu 90 miljoonan turkkilaisen sympatia suomalaisia kohtaan. Kirja on käännetty myös arabiaksi ja se on levinnyt laajalle Afrikan ja Aasian maissa. Se on julkaistu myös kurdin ja persian kielellä.

Petrovin kuvaus kansallisesta herätyksestä

Petrov vieraili monia kertoja toimittajana Suomessa. Hän matkusteli useita vuosia ympäri Suomea asuen eri paikoissa ja eri vuodenaikoina, tutustui ihmisten jokapäiväiseen elämään, juhliin ja huvituksiin, tutki ihmisten musiikkia, kirjallisuutta, taidetta, teatteria ja arkkitehtuuria ja hänessä heräsi arvostus ja kunnioitus tätä hiljaista ja ulospäin kylmäkiskoista pohjoista kansaa kohtaan, kuten hän kirjoittaa.

Petrovin mukaan Suomi on väestöltään vähäinen, mutta kulttuurihengeltään suuri ja voimakas. Täällä on pieni ja köyhä soiden maa, johon rakennetaan täydellinen yhteiskunta.

Petrov oli oppineisuutensa ja puhetaitojensa ansiosta ollut suosittu luennoitsija ja kirjailija Tsaari-Venäjällä, kunnes joutui epäsuosioon mielipiteidensä vuoksi: hyökkäämällä vähemmistökansojen venäläistämispolitiikkaa vastaan. Hän muutti elämänsä loppupuolella Jugoslaviaan, kun sai kutsun Belgradin yliopiston professoriksi.

Bojkov: suomalaiset eivät puhu, he kuiskaavat…

Petrov luovutti alkuperäisen venäjänkielisen käsikirjoituksen tuttavalleen bulgarialaiselle D. Bojkov‘lle, jonka alkusanat saavat posket punehtumaan. Kirja ilmestyi bulgariaksi Sofiassa 1925.

Bojkov vieraili kaksi kertaa Suomessa ja kirjoitti ylistäviä matkahavaintoja Valkoliljojen maasta. Suomalaiset eivät ole muiden eurooppalaisten kaltaisia. Yksi suomalaisten vahvuus on luottamus toisiinsa; myös suomalainen virkamieskunta on viisaampi ja moraalisempi.

Helsinki-letkis

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin 1550. Sittemmin Venäjän ja Ruotsin vihollisuudet käynnistivät Suuren Pohjan sodan, jonka aikana toukokuussa 1713 ruotsalaiset perääntyessään polttivat kaupungin maan tasalle, ettei se joutuisi venäläisten haltuun. Nykyinen Helsinki on mitä kaunein kaupunki, satojen saarien ympäröimä. Pääkaupunki se on ollut koko Suomen itsenäisyyden ajan.

Olen aina ihmetellyt, kun suomalaiset itse ovat tarjoutuneet mallimaaksi. Ajattelin, että se käy kalliiksi, mutta kuinka väärässä voi olla! Katri-Helena laulaa pirteästi Helsinki on Helsinki ja kelpaa se muillekin malliksi….Oletko kuunnellut?

Puhelu Ankaraan

Haloo, kuuleeko Ankara, täällä Marja-Leena, soitan valkoliljojen maasta! Mitä kuuluu, Marja-Leena? Luin juuri ensi kertaa kirjan Valkoliljojen maa. Olen kuullut, että se on oppikirjana kouluissanne. Oletteko Te joutunut pänttäämään sitä? Ja mitä mieltä olette siitä?

Olen myös vieraillut teidän historiallisessa maassanne. Kannatti matkustaa laivalla Bulgariasta yli vellovan ja myrskyävän Mustan meren Istanbuliin. Puolet laivan matkustajista voi pahoin, mutta minä en! Sain käydä teidän kansallisessa – Sinisessä Moskeijassa – ja se teki suuren vaikutuksen minuun. Myös yksi mielilauluistani liittyy Turkkiin: Dawn in Ankara. Laulun teki turkkilais-yhdysvaltalainen Ahmet Ertegun. Sanotaan, että hän kirjoitti sen suomalaiselle laulajalle Irina Milanille.

Mutta nyt minulla on teille pyyntö. Voisitteko Te vuorostanne allekirjoittaa yhden paperin?

Marja-Leena