Syntyjään argentiinalainen Andrés Neuman (s. 1977) on kirjoittanut kirjan, jota ei käy ohittaminen – Vuosisadan matkustaja (El viajero del siglo) nivoo yhteen:
rikoksia, filosofiaa ja rakkautta
Romaani sijoittuu 1800-luvun Saksaan Wandernburg-nimiseen mystiseen ja sumuiseen pikkukaupunkiin, jonka sijaintia on vaikea määritellä ja jonka kadutkin tuntuvat vaihtavan paikkaa. Hyvinkin tuttu tunne Barcelonassa: eilen menin tätä katua – ihan varmasti, missä se aukio nyt on?
Eurooppa elää 1800-luvun alun murroksessa. Kirjan päähenkilö nuori ja komea kulkija Hans saapuu kaupunkiin, majoittuu nuhjuiseen majataloon, jää yöksi ja toiseksi, eikä pysty jatkamaan matkaa, vaikka alkuun ajatus kulki sitä rataa, että huomenna kerään kimpsuni ja kampsuni ja menen muuanne.
Posetiivarin nukkavieru olemus kiinnittää Hansin huomion ja hän kysyy: eikö teillä ole kylmä tuossa viitassa? No jaa, vastasi vanhus, eihän se ole enää entisensä. Mutta se tuo mieleen hyviä muistoja, ja nekin lämmittävät, vai mitä?
Posetiivarilla oli valpas koira Franz rodultaan hovawart. Sillä oli ilmiömäinen kuulomuisti, jos posetiivari lopetti soittamisen kesken kappaleen, koira protestoi. Koira ja isäntä vaihtoivat yhteisymmärrystä kuvastavia katseita, aivan kuin olisivat tavoittaneet säveliä, joihin kuulo ei ulottunut.
Muuan kaupungin raatimies oli lähestynyt Hansia ja kutsunut tämän kaupungin vastaanotolle. Kun Hans kääntyi lähteäkseen, hän astui raatimiehen jalan päälle. Kaikki hyvin, herra? kysyi raatimies hymyillen ja hieroi kenkää housunlahjettaan vasten kuin haikara.
Herra Gottliebin tyttären tapaaminen sinetöi Hansin kohtalon: Samalla kun nauratti herra Gottliebia Hans kuuli, miten Sophien viuhka avautui kuin korttipakka, joka alkaa panna kohtaloa uuteen uskoon.
Àlvaro: me espanjalaiset olemme tottuneet siihen: meidän maassamme ajatellaan harvoin, mutta ne harvat jotka ovat ajatelleet ovat tehneet sen hyvin…
Jumaloin Espanjaa, rouva Pietzine huokaisi, se on niin lämmin maa! Rouva hyvä, Àlvaro sanoi, ei hätää, opitte vielä tuntemaan sen paremmin.
Yövartijat kävelevät hämärillä kujilla ja huutavat tasatunnein: Kotiin kiireen vilkkaa joka iikka! Mutta roisto kujilla odottaa jo seuraavaa uhriaan….
Sophien ja Hansin rakkaustarina on kuitenkin pääosassa. Gemütlichkeit!
Kaunis sana morriña on Galician (galego) kieltä. Innostuin siteeraamaan kirjaa paljon, olisin voinut siteerata koko kirjan!
Kiinalais-amerikkalaisen kirjailijan esikoisteos on hyvin mielenkiintoinen
Yiyun Li Kulkurit-kirja on myös avaamisen väärti! En pysty edes kuvailemaan tuntojani, kun luin sen. Kiinan lähimenneisyys on kauhistuttava ja vaikea ymmärtää.
Pohjanmaan kautta
Menneellä viikolla valtatie 8 ohjasi suoraan Pohjanmaan eteläisellä rannikolla sijaitsevaan Närpiöön, siellä puhutaan ihan omaa murretta, jota riikinruotsia taitavan on vähän vaikea ymmärtää. Ihmiset ovat helposti lähestyttäviä ja aina jollain tapaa asiat hoituivat. Ihania kesäpaikkoja on avattu, kuten kesäkahvila Strandhem, jossa nautiskelin taivaallisesta kanakeitosta. Trooppinen kasvihuoneravintola Lind´s Kök pääsi yllättämään myös.
Ostin Maalahdessa kasvatettuja mansikoita – ne olivat niin tuoreita ja makeita. Kolusin tila- ja kylämyymälöitä kotiin tuomisiksi. Kananmunia ja erilaisia vihanneksia kuten kesäkurpitsaa, tomaatteja ja kurkkuja kasvatetaan tässä vilkkaassa maaseutupaikassa.
Raippaluodossa vajaan puolentoista tunnin ajomatkan päässä Närpiöstä on maailmanperintökohde. Jo matka sinne on elämys: Raippaluodon silta on Suomen pisin, yli kilometrin mittainen. Kovalla tuulella köysisilta on suljettu. Komea näköalatorni, Saltkaret, josta avautuu hienot näköalat. Maa kohoaa siellä maailman ennätysvauhtia. Ja jonain päivänä Ruotsiin voi kävellä merenkurkun yli, koska vastarannalla tapahtuu sama ilmiö. Ruokapuoli hoituu mainiosti Salteriet-ravintolassa, joka on perustettu vanhaan suolaamoon, sen isossa salissa on suolattu kalat.
Aina vain koronaa
Eilen sain kakkosrokotteen Messuhallissa. Nuori mies kysyi, kumpaa laitetaan Astra Zenecaa vai Modernaa? Päädyin Modernaan. Seuraavana aamuna käsivarsi oli kipeä, muita oireita ei ole ilmennyt. Muutaman päivän päästä Omakannasta löytyy rokotustodistus, ja pääsen ensi viikolla matkaan. Minne muuanne kuin Barcelonaan!
Marja-Leena
